Olen minä, minäkin,
tässä elämässä, vieläkin.
Vaikka kovin hiljaa
viime aikoina, huomaan.
Sekä täällä että aivan oikeassa elämässä.
Mutta tänäiltana
laitan Albinonin oboekonserton soimaan
ja olen hetken kuin joskus ennen
Kuoppiksen ilta-aurinkoisessa huoneessani.
Elämässä on ollut paljon kaikkea,
niistä kaikista joskus lisää, mutta tänään keskityn vain tunnelmointiin.
Omaa mieltäni virkistääkseni
ajattelin kaivella hieman kuva-arkistoja menneen vuoden osalta
ja jakaa jonkin muiston jokaiselta kuulta jokaisena tämän vuoden kuukautena.
Kenties peilautuen tämän vuoden tilanteeseen,
kenties vain arvokkaana häivähdyksenä eilisestä.
Tammikuu
Kajka-kavereiden matkassa.
Gambia ja tuhat kiloa aurinkoa.
Reissukuvia selatessa en malta olla lisäämättä muutamaa ekstraa matkaan:
 |
| Tyttö ja värit. |
 |
| Poika, atayan keittäjä. |
 |
| Ne illat, kun lämpö kääriytyy viltiksi maailman ympärille. |
Kauniita unia tulevalle yölle toivotellen,
Veela
