Ilta tummuu yöksi ja linnut ovat hiljenneet
odottamaan uutta aamua.
Sinä sinisessä paidassasi olet lähdössä nukkumaan.
Katson kättäsi vaihdekepillä, ja näen, että se on vahva.
Riittävän vahva nostamaan minut yhä uudestaan
elämän rimmikoista.
Riittävän vahva tarttumaan sormiini,
ja tekemään niistäkin vahvat.
Katson sinua
ja minun keväthuutoni kaikuu sieluni seinille.
Sinä olet minun,
ja tämä elämä, kaunis.
Elämän ihmeellisistä lahjoista kiitollisena,
Veela
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti