Kun tulee isoksi,
puut ovat pienempiä,
mummut nuorempia,
mopot hitaampia,
kirjat paksumpia,
päivät lyhyempiä,
maailma läheisempi,
asiat monimutkaisempia,
vanhemmat viisaampia,
uimavesi kylmempää,
pojat kivempia,
mutta hämähäkit
pysyvät inhottavina
ja nallekarkit yhtä hyvinä
kuin pienenä.
Ja pienet, kauniit asiat ovat yhtä tärkeitä kuin ennenkin,
tai tärkeämpiä.
Näin isonakin yksi päivä vuodessa voi olla kovin ihmeellinen.
Sillä mitä muuta se on kuin ihmettä,
huomata,
miten monta välittävää tekijää tässä elämässä onkaan.
Miten moni voi muistaa, että juuri tänään, juuri minun päiväni.
Tämä pikkuinen tyttö, jonka vuodet vierivät kuin marmorikuulat koulun asfaltilla,
kiittäis elämästä.
Ja niistä, jotka tekevät siitä merkityksellisen.
Eikä tää muistais
millon viimeks tän synttäreillä ois ollu popcornia.
(Kämppikset ovat kultaa.)
Suloisesta marraskuusta,
Veela
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti