Neljä ajatusta

Polttelee päästä kertomaan teille jotain siitä kaikesta maailmasta,

jota olen tullut nähneeksi menneen kuukauden myötä.

Kuvat ja sanat eivät ole vielä kuitenkaan arkistoituneet kovinkaan loogisiksi,

joten ensiksi saatte vain muutaman päällimmäisen ajatuksen.

Päällimmäisyydestä johtuen joulua ei näissä ajatuksissa enää paljoa näy, 

vaikka se oleellinen osa reissua olikin. 

Pikkuveikan matkaanlähettäjäiset.

Vuoden ekan joulupaketin liikuttavaan yksinkertaisuuteen oli vähintään yhtä liikuttavalla nopeudella pujoteltu sininen rannekoru isosiskolle. Ylimääräinen liian suuri saatettiin antaa yhdelle toiselle tärkeälle. 

Ja sinivalkoinen versio, edelliseltä reissulta säilynyt ja saman veikan antama, lähti matkaseuraksi. 
Näin lämpimin ajatuksin matkaan saatettuna oli mukava lähteä, nähdä, kokea ja tulla takaisin.

 Kauden kenkämuotia.

Mikä vapaus astua jokaiseen aamuun varpaat tuulta tuntien ja läpsytellä menemään mitä kauneimmilla jalkineilla.

Loman tuntu pikkuvarpaassa saakka!

 Kohtaamisia.

Kuten aina, satoja, erilaisia. Muistoihin painuvia, unohtuvia. Eläviä.

 

 Matkalla ystävä.

Ihmeellistä jakaa jokaikinen päivä, lähes kaikki hetketkin. Kaikenlaiset.

Huomata, ettei se kauemmas karannut. 

Arjen aikakuoppiin kömpineenä, 

Veela