Kolmas päivä,
Alas vuorilta. Vesisadetta tuulilasissa.
Matkaeväitä. Maisemia.
Onnellisuus meille:
hyvää mieltä herätä aamuisin, käydä iltaisin levolle,
tulevan elämän odostusta,
henkilökohtaista,
auttamisen ja antamisen iloa.
Toisten seura saattaa onnellistaa, vai onko se silloin vain helpompi huomata?
Onnellisuus on tasapainoa;
että huonolla hetkellä tietää sen olevan vain hetki.
Onnellisuuden puutarhassa kylvönsä ja korjuunsa,
hoitajia olemme me itse.
Pitkiä, mutkaisia teitä.
Mäkiä, tänään alaspäin.
Harmaata, pilviä pitkin teitä.
Vuoria, joiden rinnalla pieni.
Nordkappista etelään, aina Suomeen saakka.
Illalla tunturikoivikkokävely, rauhallisen metsän uninen vastaus
elämässään eksyneille.
Pientä, hentoa ja niin sitkeää.
Ihailen lähdettä, kirkasvetistä,
josta pieni joentapainen alkaa.
Jonka peilistä ihmiset,
kauan sitten, lukeneet huomisiaan.
Kuuntelen hiljaisuutta.
Suloisen perjantain aamusta,
Veela
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti