Eilisen, haalean ja hiljaisen päivän, illassa kyläiltiin oikeassa kodissa.
Onniteltiin, hyvästeltiin, naureskeltiin, rupateltiin, ihmeteltiin.
Laulettiin.
Tiedättekö, huoneen jokainen soppi täynnä ihmisiä, omanlaisiaan.
Pitkää, lyhyttä, hentoa, särmikästä.
Laulussa niin monta ääntä.
Yhteinen sisältö, ilo.
Turva.
Kuuntelin.
Mikä aarre, lähtösatama
lähtiessä lähelle tai kauas.
Ponnistuslauta, turvaverkko, joka kantaa.
Lähde, joka antaa siiville voiman, taivaalle sinen ja lentäjälle silmät nähdä sen.
Vain kesyt linnut haaveilevat. Villit lentävät.
(Elmer Diktonus)
Haaveillen,
Veela
Aattelin samaa sanontaa siinä laulua säestäessä...
VastaaPoista