Juhannuksen jälkeen yhtä arjen makua.
Tai siis väsymystä. Ja suoritustyöpäiviä.
Kaikeksi onneksi kolme vain, ja illoin rauhaisat harrasteet.
Työtunnit vedetään täälä useimmiten ruisleivällä,
tää kesälaiskotus alkaa ruuanlaitosta ja päättyy siivoukseen.
Nälkäisäkäinen töistäpalaaja saa toisinaan hämmästytettyä itsensäkin
niillä tekeleillä, joita jääkaapin (ilmeisen ehtymättömistä) antimista saa loihdittua.
Saanko esitellä, tiistain lounaspäivällinen:
Tomaattinen pestopitsa.
Teet sen näin:
Kulhon pohjalla sopiva määrä jauhomaisia ainesosia,
itse käytin ruisjauhoja, pellavansiemenrouhetta, auringonkukan- ja seesaminsiemeniä, sämpyläjauhoja, vehnäjauhopurkin loput ja leseitä. Lisää tilkka ja toinen vettä ja loraus öljyä.
Pyörittele tasaiseksi ja kauli pellille.
Päälle ruuttaus ketsuppia, päälle pestoa jääkaapinperuspurnukasta
ja viipaloi se riittävästi vihanneslaatikossa säilööntynyt tomaatti ylimmäksi.
Makua chili-mausteesta ja viime vuonna kuivatusta nokkosesta.
Sitten ne juustoraasteet sieltä pakkaslokeron syövereistä.
Paista sopivasti.
Ja maista - yllätys voi olla positiivinen!
Tänään päästiin kouluistumiskaverin kanssa jo astetta fiinimpään ravintoon,
fetasalaattia tacosipseillä. Ja seura kai se tärkeintä on, syömisessäkin.
Huomisaamuna mersukyyti starttaa about 8.10 kohti Torniota,
ja hyttysiä (kuulema).
Tavarat on vielä levällään sohvalla, tiskit tiskaamatta ja suihkut ottamatta,
joten tää (t)yökyöpeli siirtyis seuraaviin hommiin.
Yöpalaksi vielä kirkkautta juhannuspäivän auringonnoususta.
Rakkauel, Veela

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti